Säännöt
HUOM.
YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJÄ TULLAAN UUDISTAMAAN ERITYISESTI TOIMINTA-ALUEEN OSALTA, JOHTUEN VALTAKUNNALLISTEN TOIMIJOIDEN LIITTYMISESTÄ YHDISTYKSEEN. MUILTA OSIN SÄÄNTÖJÄ TULLAAN TARKASTAMAAN, KUN AMMATTILIITTO JYTY UUDISTAA OMIA YHDISTYSTEN MALLISÄÄNTÖJÄÄN.
Hyväksytty PRH:ssa 13.1.2017
I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1§
NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE
Yhdistyksen nimi on Jyty Metropoli ry (ruotsiksi Jyty Metropoli) ja sen kotipaikka on Helsinki.
Yhdistys, jota näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistykseksi, kuuluu jäsenenä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto - Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund - Jyty ry:hyn, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä Jyty. Lisäksi jäsenyhdistys kuuluu jäsenenä siihen Jyty liiton sääntöjen 13 §:n tarkoittamaan alueeseen, jossa se toimii. Jäsenyhdistyksen varsinaisina jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä kutsutaan jäseniksi.
Jäsenyhdistyksen toiminta-alueena ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit ja kuntayhtymät, näiden hallinnoimat yhtiöt, maakuntaan ja julkishallintoon läheisesti liittyvät muut työnantajat.
2§
TARKOITUS JA TOIMINTA
Jäsenyhdistys toimii Jytyn paikallisyhdistyksenä, jonka tarkoituksena on koota Helsingin ja Vantaan kaupunkien, kuntayhtymien ja maakunnan sekä näiden omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevat henkilöt sekä vastaavilla toimialoilla muiden työnantajien palveluksessa olevat henkilöt, järjestöjen, säätiöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen tai yksittäisten yritysten palveluksessa olevat henkilöt ja em. alojen oppilaitosten päätoimiset opiskelijat yhteiseen ammattijärjestöön, ja siten
1) valvoa jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja,
2) vaikuttaa jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä
3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.
3§
YHDISTYKSEN PÄÄTEHTÄVÄT
Jäsenyhdistys voi tarkoituksensa toteuttamiseksi olla yhteistoiminnassa muiden ammattijärjestöjen kanssa.
Jäsenyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Jäsenyhdistyksen kieli on suomi.
Toimintansa tukemiseksi jäsenyhdistys voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja osakkeita.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi jäsenyhdistys
1) käy paikallisneuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamisesta, tekee näitä koskevia esityksiä, antaa lausuntoja ja ryhtyy muihin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin jäsentensä asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa,
2) edistää 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden järjestäytymistä Jyty ry:een,
3) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa jäsenyhdistyksen ja Jyty liiton tarkoitusperiä selvittävää tiedotustoimintaa sekä jäsenten neuvontaa jäsenten edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä,
4) pitää yhteyttä muihin Jyty liiton jäsenyhdistyksiin,
5) edustaa jäseniään yhteisissä asioissa,
6) järjestää jäsenilleen tilaisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen, virkistykseen ja liikuntaan sekä
7) edistää hyviä neuvottelusuhteita jäsentensä työnantajiin.
4§
JÄSENET
Jäseneksi voi liittyä jokainen 2 §:ssä tarkoitettu henkilö. Jäseneksi ottamisesta päättää yhdistyksen hallitus Jytyn liittovaltuuston hyväksymien järjestäytymisperiaatteiden ja Jytyn liittohallituksen antamien ohjeiden mukaan.
Liittymislomake Jyty Metropoli ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK:n jäseneksi on täytettävä asianmukaisesti ja toimitettava yhdistyksen hallitukselle.
Jyty Metropoli ry:n on lähetettävä liittymislomake ja muut
jäsenyhdistykselle toimitetut jäsenrekisteritietojen muutosilmoitukset viipymättä Jytyyn.
Hyväksyessään uuden jäsenen hallituksen on samalla määrättävä jäsenyyden alkamispäivä, joka on pääsääntöisesti se päivä, jolloin yhdistyksen edustaja on vastaanottanut hakemuksen, aikaisintaan kuitenkin hakemuspäivä.
Liittyessään jäseneksi henkilö liittyy samalla Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK:yyn, mikäli siihen ei työttömyyskassan sääntöjen tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain ja asetuksen nojalla ole estettä tai kieltäytymisperustetta tai mikäli jäseneksi liittyvä ei nimenomaan kieltäydy kassan jäsenyydestä.
Liittymällä jäseneksi henkilö sitoutuu noudattamaan Jytyn ja Jyty Metropoli ry:n sääntöjä ja niiden hallinnon päätöksiä.
Jyty Metropoli ry:n valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua jäsenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka huomattavassa määrin on edistänyt jäsenyhdistyksen toimintaa.
5§
VAPAAJÄSENET
Ne jäsenet, vapaajäsenet, jotka on ennen 1.1.2005 vapautettu prosentuaalisesta jäsenmaksusta 30-vuotisen ammattiyhdistysjäsenyyden perusteella, maksavat valtuuston syyskokouksen päätöksen mukaisen euromääräisen jäsenmaksun.
Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
6§
JYTY METROPOLI RY:N KANNATUSJÄSENET
Jäsen, joka jää eläkkeelle 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi edelleen kuulua jäsenyhdistykseen kannatusjäsenenä maksamalla valtuuston syyskokouksen päätöksen mukaisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä ei ole liittojäsenmaksuvelvollisuutta, äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta Jytyn eikä Jyty Metropoli ry:n toimielimiin. Kannatusjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus varsinaisessa ja ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa.
Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä muitakin 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksessa olleita henkilöitä.
6a§
OPISKELIJAJÄSENET
Opiskelijat voivat liittyä yhdistyksen opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäsenet ovat vaalikelpoisia Jytyn ja Jyty Metropoli ry:n toimielimiin ja heillä on kokouksissa ääni-, läsnäolo-, ja puheoikeus.
7§
JÄSENMAKSUT
Jäsenen tulee suorittaa palkanmaksukauden ennakonpidätyksen alaisesta palkasta laskettavaa prosentuaalista jäsenmaksua, joka käsittää jäsenmaksun jäsenyhdistykselle valtuuston syyskokouksen päätöksen mukaisesti ja liittojäsenmaksun Jytylle liittovaltuuston päätöksen mukaisesti. Jäsenmaksu 4 §:ssä tarkoitetulle työttömyyskassalle suoritetaan prosentuaaliseen liittojäsenmaksuun sisältyvänä, näin kerätyistä varoista, sitä jäseneltä erikseen perimättä.
Työttömyyskassan maksamasta etuudesta peritään prosentuaalinen liittojäsenmaksu.
Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle työttömyyden alkamisesta. Lisäksi jäsenen tulee suorittaa Jytylle mahdollista ylimääräistä liittojäsenmaksua sen mukaan kuin Jytyn sääntöjen 11 §:ssä on määrätty. Päätöksen ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä tekee liittohallitus.
Jäsenmaksu on suoritettava neljän kuukauden kuluessa palkanmaksukuukauden päättymisestä.
Kannatusjäsenet suorittavat jäsenyhdistykselle Jyty Metropoli ry:lle valtuuston syyskokouksen päätöksen mukaisen euromääräisen kannatusjäsenmaksun.
Jäsen, joka määräaikaisesti vähintään kuukauden ajaksi on jäänyt vaille palkkaa opiskelun, asevelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai synnytyksen, adoption tai lapsensa hoidon takia tai jäänyt vaille ansiosidonnaista työttömyyskassan maksamaa etuutta, on oikeutettu määräaikaisesti vapautumaan 1 momentissa tarkoitetusta jäsenmaksuvelvollisuudesta säilyttäen jäsenyytensä jäsenyhdistyksessä ja työttömyyskassassa ilmoittamalla asiasta yhdistyksen edustajalle tai liiton jäsenrekisteriin. Vapautus voi kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan. Jäsenen on tällöin suoritettava jäsenyhdistykselle prosentuaalisen jäsenmaksun sijasta Jyty Metropoli ry:n valtuuston syyskokouksen päättämää euromääräistä jäsenmaksua.
Jyty Metropoli ry:n valtuuston syyskokous vahvistaa vuosittain liittohallituksen suositukseen pohjautuvan euromääräisen opiskelijajäsenmaksun, jonka päätoiminen opiskelija suorittaa jäsenyhdistykselle kaksi kertaa vuodessa. Mikäli opiskelijajäsen työskentelee työttömyysturvalain työssäoloehdon mukaisesti, maksaa hän siltä ajalta prosentuaalista jäsenmaksua.
Jäsenen tulee säännöllisesti sääntöjen ja päätösten mukaan suorittaa jäsenmaksuvelvollisuutensa. Mikäli jäsenellä - hänen täyttäessään muut 10 §:ssä tarkoitettujen etujen saamiseksi tai äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden säilyttämiseksi asetetut edellytykset - on maksamatta erääntynyttä jäsenmaksua neljältä (4) kuukaudelta hän menettää oikeutensa näihin etuihin.
8§
JÄSENEN MUUT VELVOLLISUUDET
Jäsenen tulee
1) ilmoittaa Jytylle jäsenrekisteritiedoissaan tapahtuneet muutokset,
2) ilmoittaa jäsenyhdistykselle ja Jytylle luottamuksellisesti kaikki ne tiedot tehtävistään, palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan taikka niiden muutoksista, joita jäsenyhdistyksen hallitus tai Jytyn liittohallitus katsoo tarvittavan liiton tarkoitusperien saavuttamiseksi,
3) havaitessaan, ettei hänen palkkauksessaan ja muissa palvelussuhteen ehdoissaan noudateta Jytyä ja sen jäseniä sitovia sopimuksia, ottaa yhteys luottamusmieheen oikaisun saamiseksi sekä
4) pyrkiä omalta osaltaan ylläpitämään hyvää yhteishenkeä viranhaltijain, toimihenkilöiden ja työntekijöiden ja muiden palkansaajaryhmien keskuudessa.
9§
JÄSENEN OIKEUDET
Jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu
1) saamaan Jytyltä ja Jyty Metropoli ry:ltä neuvoja ja tukea kaikissa palkkaustaan ja palvelusuhteensa ehtoja koskevissa asioissa,
2) mikäli hän on 5 §:ssä tarkoitetun työttömyyskassan jäsen, saamaan työttömyyskassasta etuutta,
3) saamaan Jytyn sääntöjen ja päätösten mukaisesti taloudellista tukea Jytyltä,
4) oltuaan vähintään kuusi (6) kuukautta tai Jytyn liittohallituksen harkinnasta lyhyemmänkin ajan yhtäjaksoisesti jäsenenä saamaan Jytyltä oikeusapua hänen jäsenyytensä perusteena olevasta palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan Jytyssä tai Jyty Metropoli ry:ssä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi Jytyn sääntöjen 29 §:n mukaisesti,
5) käyttämään hyväkseen kaikkia muita Jytyn jäsenetuja.
10§
EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsen, joka haluaa erota jäsenyhdistyksestä, ilmoittaa siitä kirjallisesti Jyty Metropoli ry:n hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittaa siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.
Jyty Metropoli ry:n hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 7 §:ssä määrätyssä ajassa. Aloitteen erottamisesta voi tehdä myös Jyty. Jyty Metropoli ry:n hallitus voi erottaa jäsenen jäsenyhdistyksestä, jos hän eroaa 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta joutumatta eläkkeelle tai jäämättä työttömäksi tai jos hän toimii vastoin jäsenyhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä tai muutoin laiminlyö velvoituksensa jäsenyhdistystä tai Jytyä kohtaan.
Erotettu jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä Jyty Metropoli ry:n yhdistyksen kokoukseen antamalla Jyty Metropoli ry:n hallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki luottamustehtävänsä ja oikeutensa jäsenyhdistyksen omaisuuteen. Eronneen jäsenen jäsenyys päättyy ilmoituskuukauden lopussa. Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa että muutosta ei haeta määräajan kuluessa. Jäsenyhdistyksestä erotettu voidaan ottaa jälleen jäseneksi hallituksen määräämin ehdoin.
Siirtyessään välittömästi toiseen Jytyn jäsenyhdistykseen säilyttää jäsen jäsenetunsa Jytyssä, mikäli hän ilmoittautuu sen jäseneksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa eroamisesta. Eroamisilmoitukseksi riittää tällöin muutosilmoitus Jytyn jäsenrekisteriin uuden jäsenyhdistyksen jäsenyydestä.
II PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO
11 §
JYTY METROPOLI RY:N TOIMIELIMET
Päätäntävaltaa jäsenyhdistyksessä käyttää yhdistyksen kokous ja valtuusto. Jäsenyhdistyksen asioita hoitaa hallitus.
12§
YHDISTYKSEN KOKOUS
Varsinainen yhdistyksen kokous pidetään joka toinen vuosi, loka-marraskuussa.
Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, mikäli hallitus tai valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.
Kokouskutsu, jossa on mainittava tärkeimmät käsiteltävät asiat, toimitetaan lähettämällä jäsenille kirjallinen kutsu sähköpostilla tai Jyty-lehden välissä olevassa yhdistyksen tiedotteessa tai työpaikoilla levitettävällä monisteella tai yhdistyksen kotisivuilla vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta, kun on kysymys sääntömääräisen kokouksen koollekutsumisesta, ja vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta, kun on kysymys ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava, jos edellä mainittu etäosallistuminen on ko. kokouksessa mahdollista.
Milloin jäsen haluaa varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi jonkin erityisen asian, lähettäköön siitä kirjallisen aloitteen, mikäli mahdollista, päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
Kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöksistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka tarkastamista suorittamaan valitaan pöytäkirjantarkastajat. Kiireellisessä tapauksessa voidaan päätös ja pöytäkirja sen osalta tarkastaa samassakin kokouksessa.
13§
VARSINAINEN KOKOUS
Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen puheenjohtajan ja tarvittavien virkailijoiden vaali
2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3) kokouksen menettelytapojen ja työjärjestyksen hyväksyminen
4) Jyty Metropoli ry:n valtuuston puheenjohtajan vaali
5) Jyty Metropoli ry:n valtuuston jäsenten ja yleisvarajäsenten vaali
6) päätetään muista kokoukselle esitetyistä 12 § mukaisista asioista.
14§
JYTY METROPOLI RY:N VALTUUSTO
Jyty Metropoli ry:n valtuustolla on yhdistyksen varsinaisen kokouksen välisenä aikana päätäntävalta kaikissa niissä asioissa, joissa yhdistyksen kokous ei ole päätöstä tehnyt tai jotka lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat yhdistyksen kokoukselle ja joita hallitus tai jäsenet kirjallisesti sen ratkaistavaksi esittävät.
Jyty Metropoli ry:n valtuustoon kuuluvat varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa valitut valtuuston puheenjohtaja sekä ammattiosastojen nimeämistä ehdokkaista valitut varsinaiset ja yleisvarajäsenet. Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi (2) varapuheenjohtajaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Valtuustoehdokkaat, ja heille ammattiosastokohtaisia yleisvarajäsenehdokkaita ammattiosaston suuruuden mukaan, on ilmoitettava hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista yhdistyksen kokousta.
Kullakin ammattiosastolla on oikeus saada valituksi valtuustoon yksi jäsen sekä lisäksi yksi jäsen jokaista alkavaa kahdeksaakymmentä (80) jäsentä kohti ja heille ammattiosastokohtaisia yleisvarajäseniä vähintään puolet ja korkeintaan yhtä monta varsinaisten jäsenten määrästä. Valtuuston koko määräytyy 1.9. yhdistyksen jäsenmäärän
perusteella.
Mikäli valtuuston jäsen valitaan hallitukseen, yleisvarajäsen nousee hänen tilalleen valtuustoon.
Kullakin valtuuston jäsenellä on sen kokouksissa yksi ääni.
Kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Suljettua lippuäänestystä käytetään, mikäli sitä kannatetusti vaaditaan.
Jyty Metropoli ry:n valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista ja vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä.
Valtuuston toimikausi on yhdistyksen varsinaisten kokousten välinen aika.
Valtuusto kokoontuu vuosittain kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja syyskokoukseen marras-joulukuussa sekä ylimääräisiin kokouksiin milloin hallitus pitää sitä tarpeellisena tai vähintään 1/5 valtuuston jäsenistä sitä kirjallisesti määrätyn asian käsittelyä varten hallitukselta vaatii.
Kutsu Jyty Metropoli ry:n valtuuston kevätkokoukseen ja syyskokoukseen sekä ilmoitus käsiteltävistä asioista on lähetettävä valtuuston jäsenille ja puheenjohtajalle sähköpostitse vähintään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta.
Kokouksessa käsiteltäviin asioihin liittyvä materiaali on lähetettävä valtuuston jäsenten lisäksi myös ammattiosastoille. Materiaalin lähetys tapahtuu sähköpostitse.
Valtuuston kokouksessa käsiteltäväksi halutusta asiasta on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys, mikäli mahdollista, päätösehdotuksineen kokousta edeltävän helmikuun tai syyskuun loppuun mennessä.
15§
JYTY METROPOLI RY:N VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS
Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) tarvittavien kokousvirkailijoiden vaali
2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
4) yhdistyksen edellisen vuoden toimintakertomus
5) tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta ja tilintarkastajien lausunto
6) tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
7) asiat, jotka hallitus ehdottaa käsiteltäväksi
8) valitaan tarvittaessa ehdokkaat liittovaltuustoon ja liittohallitukseen
9) muut esille tulevat asiat
16§
JYTY METROPOLI RY:N VALTUUSTON SYYSKOKOUS
Valtuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1)tarvittavien kokousvirkailijoiden vaali
2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
4) valtuuston I ja II varapuheenjohtajan vaali joka toinen vuosi
5) toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle sekä jäsenmaksujen suuruuden määrääminen ja maksettavat palkkiot
6) hallituksen puheenjohtajan vaali joka toinen vuosi
7) hallituksen koon määrittely
8) hallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaali erovuorossa olevien tilalle
9) valitaan yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja, joiden tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia. Tilintarkastaja voi olla tilintarkastusyhteisö, josta nimetään tilintarkastuksista vastuullinen henkilö. Lisäksi valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.
10) asiat, joita hallitus ehdottaa käsiteltäväksi
11) muut esille tulevat asiat
17§
JYTY METROPOLI RY:N HALLITUS
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja vähintään 6 ja enintään 15 muuta jäsentä ja 6-15 henkilökohtaista varajäsentä.
Hallitukseen pyritään valitsemaan vähintään yksi jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen kustakin ammattiosastosta.
Puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta kerrallaan.
Hallituksen varsinaiset ja varajäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan siten, että puolet varsinaisista jäsenistä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ovat erovuorossa vuosittain.
Hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet valitaan ammattiosastojen varsinaisissa kokouksissa asettamista ehdokkaista. Esitykset tulee tehdä kirjallisesti yhdistykselle hallituksen vuosittain erikseen määräämään ajankohtaan mennessä. Mikäli ammattiosastot eivät ole asettaneet riittävästi ehdokkaita, täydentää valtuusto ehdokasasettelua.
Hallituksen jäseneksi valittu ei voi toimia valtuuston jäsenenä. Hallitus valitsee keskuudestaan I ja II varapuheenjohtajan, tarvittaessa keskuudestaan tai ulkopuolelta toimikuntia ja työryhmiä, kaikki enintään kalenterivuodeksi kerrallaan.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä heiltä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.
18§
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Jäsenyhdistyksen hallitus
1) johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten ja valtuuston kokousten päätösten mukaisesti,
2) hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja päättää sen rahavarojen
käytöstä ottamalla huomioon sääntöjen määräykset ja yhdistyksen kokousten antamat ohjeet,
3) ottaa palvelukseen ja vapauttaa yhdistyksen tarvitseman
henkilökunnan sekä päättää sen palkkauksesta talousarvion rajoissa,
4) hyväksyy ja erottaa jäsenet ja huolehtii jäsenrekisterin pitämisestä ajan tasalla,
5) huolehtii luottamusmiesten sopimuksen mukaisesta
asettamisesta työpaikoille, valvoo heidän toimintaansa ja avustaa heitä työ- ja virkasuhdeasiain hoidossa,
6) päättää paikallisneuvottelujen käynnistämisestä ja nimeää neuvottelijat,
7) päättää paikallisten virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä,
8) huolehtii siitä, että yhdistyksen edustajat tulevat nimetyiksi yhteistoimintaorganisaatioihin,
9) huolehtii siitä, että yhdistys täyttää Jytyn sille asettamat
tehtävät ja velvoitteet, erityisesti Jytyn sääntöjen 15 §:n mukaiset velvollisuudet,
10) huolehtii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta kalenterivuosittain,
11) laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaa kalenterivuotta varten sekä tekee esityksen valtuustolle jäsenmaksusta
12) päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä Jytyn liittovaltuuston tehtyä päätöksen asiasta,
13) asettaa tarvittaessa määrättyä tehtävää varten toimikuntia sekä
14) käsittelee kaikki jäsenten yhdistyksen kokoukselle tai valtuustolle tekemät aloitteet sekä antaa niistä lausuntonsa.
III ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
19§
NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista yhdessä jonkun hallituksen varsinaisen jäsenen tai hallituksen nimenkirjoittajaksi määräämän yhdistyksen toimihenkilön kanssa.
20 §
TILIEN PÄÄTTÄMINEN
Jäsenyhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätösasiakirjat ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on annettava viimeistään maaliskuun 1. päivänä tilintarkastajille, joiden tulee tarkastuksestaan antaa lausunto viimeistään maaliskuun 31. päivänä.
21 §
AMMATTIOSASTOT
Yhdistys voi muodostaa toimialueelleen hallituksen ohjauksen ja valvonnan alaisena toimivia rekisteröimättömiä ammattiosastoja, joiden säännöt, perustamisen ja lakkauttamisen hallitus hyväksyy.
Ammattiosastossa tulee olla vähintään viisikymmentä (50) jäsentä ellei hallitus toisin päätä.
Jytylle on tehtävä ilmoitus ammattiosastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta.
22 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia jäsenyhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on siitä ollut maininta ja jos vähintään kaksikolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on muutoksen kannalla.
Jäsenyhdistyksen on, halutessaan poiketa Jytyn liittovaltuuston hyväksymästä mallisäännöstä, alistettava sääntömuutosasia Jytyn toimielinten ratkaistavaksi Jytyn sääntöjen 7 §:n mukaan.
23 §
YHDISTYKSEN EROAMINEN LIITOSTA
Jäsenyhdistyksen eroaminen liitosta edellyttää vähintään kaksikolmasosaa (2/3) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.
24 §
JÄSENYHDISTYKSEN PURKAMINEN TAI LAKKAUTTAMINEN
Jäsenyhdistys ei saa päättää purkautumisestaan ilmoittamatta asiasta Jytyn liittohallitukselle.
Jos jäsenyhdistys purkautuu, on sen jäljelle jääneet varat käytettävä viimeisen kokouksen päättämällä tavalla johonkin 2 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä hyödyttävään tarkoitukseen tai luovutettava varat Jytylle.
Purkamispäätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä jäsenyhdistyksen kokouksessa vähintään neljäviidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa ja on kokousten väliajan oltava vähintään yksi (1) kuukausi.
25 §
MUIDEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN
Muissa suhteissa noudatetaan liiton sääntöjä ja päätöksiä sekä yhdistyslakia.
