17.5.2024
Hei Kuvan jytyläinen!
Kolea ja pitkä talvi alkaa viimeinkin väistyä. Ensimmäiset helteet on koettu, toivottavasti edessä on heleä kesä.
Vuoden 2023 kertapalkkioiden lisäosa on jo maksettu. Sehän tuli siitä, että viime vuonna toimialan taloudellinen tulos ylitti tavoitteet, ja rahaa jäi ensimmäistä kertaa jaettavaksi. Kun kuulin tästä alkuvuonna, ehdotin heti, että lisäosa jaettaisiin mahdollisimman laajalti. Viime vuosia ovat sävyttäneet synkät uutiset, nyt työnantajalla oli mahdollisuus palkita meitä. Ilokseni sain todeta, että työnantaja huomasi tilaisuutensa tulleen, ja lisäosa jaettiin hyvin laajasti. Takavuosien tulospalkkion malliin samana summana kaikille sitä ei saanut jakaa, mutta hyvä näinkin.
Kertapalkkioihin on tänä vuonna varattu enemmän rahaa kuin ennen, joten sen jakamisen periaatteet ovat entistäkin tärkeämmät. Niitä tulisi jakaa tasaisesti pitkin vuotta aina kun aihetta ilmenee, mutta tässä on ilmeisesti parantamisen varaa. Kysyn kertapalkkioiden jakamisesta aina tilaisuuden tullen, mutta tyypillistä on, että työnantaja lykkää niistä kertomista aina eteenpäin. Tilinpäätöksessä ne viimeistään näkyvät, mutta silloin on tietysti myöhäistä vaikuttaa. Jatkan kuitenkin työtäni, jotta palkitseminen saataisiin läpinäkyväksi ja oikeudenmukaiseksi, jolloin se myös ohjaa työntekoa oikeaan suuntaan.
Palkat nousevat 1.6. kaikilla 2,27 %. Tämän lisäksi jaossa on järjestelyerä, jolla pyritään oikomaan toisiinsa nähden väärässä suhteessa olevia palkkoja. Tänäkin vuonna neuvottelut kaupungin tasolla katkesivat, kun työnantajan mielestä varat piti suunnata henkilökohtaisten lisien kautta maksettaviksi, ammattijärjestöjen mielestä tehtäväkohtaiset palkat olivat oleellisempia. Käytännössä työnantaja halusi suunnata palkankorotukset jo valmiiksi melko hyvin palkattuihin asiantuntijatehtäviin, joissa henkilökohtainen osaaminen ja menestyminen on helpommin osoitettavissa. Järjestöjen mielestä pienipalkkaiset laajat työntekijäryhmät kärsivät pienten palkkojen aiheuttamista toimeentulo-ongelmista, jotka aiheuttavat puutteita niin veto- kuin pitovoimaankin. Kaupungin töihin ei haluta tulla, jos palkalla ei tule toimeen, ja moni osaaja suuntaa muihin töihin samasta syystä. Kuvassakaan ei siis neuvoteltu, mutta sentään keskusteltiin. Työnantaja päätti suunnata enimmät varat esihenkilöiden ja asiantuntijoiden palkankorotuksiin. Olin esittänyt niiden suuntaamista ammattitehtävien ja vaativien ammattitehtävien alarajojen nostoon, ja jonkin verran rahaa niihin osoitettiinkin. Näkökulmani ymmärrettiin, toivottavasti se tuottaa parempaa tulosta seuraavilla kierroksilla.
Yleiskorotus on kutakuinkin samaa luokkaa kuin vallitseva inflaatio. Parina edellisenä vuotena inflaatio oli monta kertaa korkeampi kuin palkankorotusprosenttimme, joten ostovoimamme laski. Nyt tämä kehitys on pysähtynyt, toivottavasti kunta-alan palkkaohjelma tuottaa jossain vaiheessa jopa paranevaa ostovoimaa.
Työmarkkinatilanne on mitä kirein. SAK:laisten liittojen pitkät lakot keväällä eivät tuottaneet mitään tulosta, ja pettymystä puretaan muihin liittoihin. Onko ay-liikkeen mahdollista murtaa työnantajien tahto, kun vain mahdollisimman sitkeästi lakkoillaan? En jaksa uskoa siihen. Teollisuus pystyy siirtämään toimintonsa maasta toiseen, palvelualoilla pitkät lakot syövät toimien hyväksyttävyyttä. 1970-luku on ohi, on keksittävä muita keinoja edistää työntekijöiden etuja.
Perinteinen Kilometrikisa on taas käynnissä. Siinä joukkueet keräävät pyöräilykilometrejä, nyt touko-syyskuun ajan. Kuvalla on oma joukkueensa, käy liittymässä siihen, jos vain pyöräily maistuu.
Ja muista, että kaikki työelämässä askarruttava on kysymisen arvoista.
Terveisin Antti Pajala, Kuvan jytyläinen pääluottamusmies
Sillä sinun työsi on tärkeä!
26.3.2024
Hei Kuvan jytyläinen,
raskas talvi alkaa kääntyä kohti kevättä. Työmarkkinoiden umpisolmu tuntuu menevän vain tiukemmaksi, eikä tietä eteenpäin löydy. Kiistaa on monenlaisista asioista. Julkisen puolen työntekijöille erityisen raskas on hallituksen ajama kielto valtakunnansovittelijalle esittää vientialoja suurempia palkankorotuksia meille, teollisuudessa hirvittää liittojen ja luottamusmiesten heikentyvä asema sopijaosapuolina. Ymmärrän vientiteollisuuden merkityksen kansantaloudelle, mutta jos se johtaa ongelmiin, on oltava mahdollista laatia palkkaohjelma kohtuuttomuuksien korjaamiseen, kuten viime vuonna kävi.
Kysyin teiltä käsityksiänne Jytyn ja lakkojen suhteesta. Sain mukavasti vastauksia, kiitos niistä 😊. Suhde lakkoihin oli mattinykäsmäinen fifty-sixty. Osa kannatti tiukempaa linjaa, osa oli tyytyväinen siitä, että Jyty ei ole lakkoillut. Neuvotteluihin tarvitaan kuitenkin kaksi osapuolta, ja hallituksen nuiva linja liittojen suuntaan sai monet kannattamaan tiukempaa linjaa. Moni mainitsi, että Jytyn näkemys ei ole tullut tarpeeksi vahvasti esille, ja liiton tiedottamiseen haluttiin selkeyttä. Olen nämä terveiset saattanut niin yhdistyksen kuin liiton johdonkin tietoon. Mediaa kiinnostaa kärkevät kannanotot ja konfliktit, sovittelevuus ja ratkaisuhakuisuus eivät pääse esille.
Kaupungilla on ollut jo useamman vuoden palkkakehitysohjelma, jolla on pyritty parantamaan kriittisten alojen palkkoja. Veto- ja pitovoiman puute on johtanut suoranaiseen työvoimapulaan varsinkin terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kuvassa nuoriso-ohjaajat ovat olleet tässä suhteessa parhaiten esillä, ja heille tuli nyt reilun 70 €:n korotukset kuukausipalkkoihin. Olen pyytänyt selvitystä, ovatko nuorisopuolen palkankorotukset olleet avuksi, kun kilpailemme osaavista työntekijöistä naapurikaupunkien kanssa.
Kesäkuussa on tulossa reilun kahden prosentin palkankorotukset kaikille, mutta jaossa on myös järjestelyerien nimellä kulkeva palkankorotuserä. Niillä pyritään korjaamaan pahimmat epäkohdat, jotta palkat saataisiin paremmin vastaamaan tehtävän vaativuutta. Kaupunkitason neuvotteluissa etsittiin yhteistä näkemystä siihen, kuinka varat jaettaisiin henkilökohtaisiin lisiin ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin suunnattavien varojen kesken. Minä ja muutkin liittojen edustajat ovat olleet tehtäväkohtaisten palkkojen korottamisen puolella, mutta työnantaja päätti suunnata isoimman osan henkilökohtaisten lisien kautta jaettavaksi. Tämä tarkoittaa, että Kuvassakaan ei järjestelyerien jakamisesta neuvotella vaan ainoastaan keskustellaan. Näin kävi myös viime vuonna. Kun luin pöytäkirjan viimekeväisten järjestelyerien jakamisesta, totesin omien näkökantojeni tulleen hyvin huomioon otetuiksi. Uskon, että minulla on nytkin vaikutusvaltaa, kunhan osaan näkemykseni perustella. Muutama asia minulla jo onkin esille nostettaviksi.
Viime vuonna toimiala saavutti hyvän taloudellisen tuloksen, ja kertapalkkion lisäosa eli 1,5 % palkkasummasta saatiin maksettavaksi. Se tarkoittaa noin 1,2 miljoonaa euroa. Olen ehdottanut työnantajalle, että se jaettaisiin mahdollisimman laajoille työntekijäryhmille. Viime vuosina olemme saaneet runsaasti ikäviä uutisia, nyt olisi mahdollisuus kiittää työntekijöitä ja valaa uskoa parempaan. Ilokseni olen kuullut, että työnantaja on ottanut ehdotukseni vakavasti. Takavuosien tulospalkkion tavoin tasasummana kaikille sitä ei voi jakaa, mutta hyvä näinkin. Jatkossa tuo sama summa on jaossa joka vuosi, lisäosa pienenee vastaavasti. Esihenkilöillä on siis enemmän työkaluja käytettäviksi ja meillä duunareilla aihetta suhtautua työn kehittämiseen positiivisesti ja aktiivisesti.
Jos et ole vielä lukenut yhdistyksen ajankohtaisviestiä, löydät siihen linkin alta:
Jäsentiedote 2/2024 | Jyty Metropoli ry
Mukavaa pääsiäistä ja kevään jatkoa!
Antti Pajala, Kuvan jytyläinen pääluottamusmiesKUVA Pääluottamusmies
Hei Kuvan jytyläinen!
Torstaina 1.2. klo 12–14 järjestetään Senaatintorilla ammattiliittojen yhteinen mielenilmaus hallituksen suunnittelemia työelämän huononnuksia vastaan. Muutama käytännön asia pähkinänkuoressa:
Mielenilmaukseen osallistuminen on demokraattinen oikeus. Se ei kuitenkaan suuntaudu työnantajaa vastaan. Siksi on hyvä keskustella työpaikalla mielenilmaukseen osallistumisesta. On hyvä sopia yhdessä, ketkä osallistuvat mielenilmaukseen ja ketkä jäävät työpaikalle. Esihenkilöt sopeuttavat palvelut sen mukaan, paljonko porukkaa on paikalla. Mielenilmauksella on laaja tuki kansalaisten keskuudessa, uskon niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin asiakkailta löytyvän ymmärrystä, vaikka kaikki ei suju ihan yhtä hyvin kuin tavallisesti.
Mielenilmaukseen osallistutaan omalla ajalla. Jos voit ottaa loma- tai muun vapaapäivän torstaiksi niin hyvä, muuten leimaa itsesi ulos poistuessasi työpaikalta. Jos palaat työpaikalle mielenilmauksen jälkeen, leimaa itsesi sisään. Julkinen liikenne toimii torstaina normaalisti, lakko alkaa vasta seuraavana päivänä.
Hallitus ajaa uudistuksiaan poikkeuksellisen kovakorvaisesti eteenpäin välittämättä kritiikistä. Onpa ay-liikettä pidetty jopa demokratian vastaisena, kun kehdataan vastustaa hallituksen toimia. Tällaisesta kielenkäytöstä tulee ikävästi mieleen aivan toisenlaiset yhteiskunnat kuin avoimet pohjoismaiset järjestelmät. Ay-liike suhtautuu talouden kestävyyteen yhtä vakavasti kuin muutkin yhteiskunnalliset toimijat, mutta ei voi alistua sanelupolitiikan edessä.
Toivon, että mahdollisimman moni pääsisi paikalle Senaatintorille puolustamaan niin demokratiaa kuin työntekijöiden oikeutta hyvään työelämään.
30.1.2024 Antti Pajala
Kulttuurikeskusten visio siitä, mitä kulttuurikeskuksissa tehdään remonttien jälkeen, on iso juttu. Tähän liittyy kaupunkimuutosalueet ja integraation edistäminen kaikissa ikäryhmissä. Laajasti ajatellut nuoret ikäluokat ovat epäilemättä strategisesti tärkeimmät, mutta varttuneempia unohtamatta. Eri-ikäisten ihmisten vuorovaikutus on tärkeää kaikkien hyvinvoinnille. Monikulttuurisuus on myös tosiasia, ja sen haltuun ottamisessa KUVAn palveluilla on suuri merkitys. Työvis ja Arbis KASKOn puolelta ovat myös mukana hankkeessa. Kiinnitän niihin erityistä huomiota, koska ne kuvalaiselle ovat vieraampia palveluita.
Yksi avainkokemuksiani on keväältä 2017, jolloin Maunulatalon Metsäpurosaliin oli kokoontunut vielä muodosteilla olevan KUVA-toimialan työntekijöitä miettimään tulevan toimialan luonnetta. Ihmiset ei juuri tunteneet toisiaan, mutta ryhmissä löytyi helposti ideoita siihen, kuinka voimme palvella kuntalaisia paremmin yhdessä. Todellisuus ei ole vastannut ihan sitä mitä toivottiin, kahlitseva byrokratia on edelleen voimissaan. Toivon, että nyt käynnistyvä visiotyö tuo ajatukset yhteistyöstä lähemmäksi todellisuutta.
Työviksen ja Arbiksen asemasta kaupungin toimialojen kentässä käytiin vääntöä vuosina 2016-17, ja ne laitettiin KASKOon. KUVAssa ratkaisuun ei oltu tyytyväisiä, ne nähtiin lähempänä vapaata sivistystyötä kuin tiukemmin ohjattua koulutuskenttää. Nyt näitä toimintoja on mahdollisuus tuoda lähemmäs toisiaan.
Muutos on sekä uhka että mahdollisuus. Kun työntekijät otetaan mukaan muutostyöhön, uhat hälvenevät ja antavat tilaa nähdä mahdollisuudet. Kun on tilaisuus tehdä oma työ paremmin, työhön tulee lisää mielekkyyttä. Epäilen, että tähän liittyvät ongelmat ovat suuressa roolissa, kun puhutaan työssä jaksamisesta ja työuupumuksesta. Uudenlaiset, laajemmat ja monipuolisemmat työnkuvat tuottavat hyvää niin asiakkaille kuin työntekijöillekin.
18.1.2024 Antti Pajala
Hei Kuvan jytyläinen!
Kesä ja lomat ovat vihdoinkin täällä. Helteet ja vilpoisemmat säät vaihtelevat mukavasti, ei ehdi väsyä yhteen säätyyppiin.
Toimialan henkilöstötoimikunnan kokouksessa oli Kuvan turvallisuuspäällikkö Petri Välkki puhumassa turvallisuusasioista. Ne ovat ikävän ajankohtaisia, kun Kaskon eli Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelimelle oli murtauduttu vapun alla, ja erilaista tietoa oli joutunut rikollisten haltuun. Päivittämätön palvelin oli syynä siihen, että murtautuminen onnistui, mutta toisaalta palvelimella oli sellaista tietoa, joka ei sinne kuulunut. Välkki puhui turvallisuuskulttuurin puutteista, jotka kasaantuessaan johtavat isoihin vahinkoihin. Turvallisuuskulttuuri kuuluu meille kaikille, sitä ei voi ulkoistaa jolle kulle muulle.
Digiturvallisuuden takaamiseksi on laadittu DigiABC, joka pitäisi jokaisen käydä läpi. Täytyy tunnustaa, että itselläkin se on edessä. Se on kuulemani mukaan aika vaikeaselkoinen ja sisältää paljon sellaista, joka ei monia kosketa. Olen ehdottanut, että kukin palvelu tai palvelukokonaisuus kävisi läpi omat digiuhkansa ja laatisi sen pohjalta oman DigiABC:nsä. Se auttaisi kiinnittämään huomiota juuri niihin uhkiin, jotka ovat itse kunkin työssä olennaisia. Sillä tavalla saamme oikeasti turvallisuuskulttuuria kehitettyä.
Henkilöstötoimikunnassa käytiin läpi jaossa olleet järjestelyerät. Ne menivät nyt isolta osalta asiantuntijoille ja esihenkilöille. Olen ehdottanut, että matalapalkkaisiin tehtäviin luotaisiin toimialan laajuisia ryhmiä, joiden palkat perustuisivat tehtävän vaativuuteen. Vaativuuden kriteereinä voisivat olla esimerkiksi tehtävän vaikutusten laajuus ja itsenäinen harkintavalta. Nyt palkkarakenne alkaa jo olla sen verran selkeä, että tähän olisi mahdollisuuksia. Tavoite on pantu merkille, ja toivottavasti pääsemme jatkamaan sitä työtä.
Hyvää juhannusta ja mukavaa kesää kaikille!
Antti, Kuvan jytyläinen pääluottamusmies
P. 050 402 5809
Sillä sinun työsi on tärkeä!